Tänään oli kaunis aamu. Herättiin aikaisin, aurinko pilkisteli jo. Yhtäkkiä, kuin joku olisi kääntänyt kaikki hanat auki ja täysille, vettä tuli koko syksyisen taivaan täydeltä. Muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen taivaalle kohosi kirkas sateenkaari. Ja aurinko näyttäytyi koko komeudessaan.
En ole ennen arvostanut liioin syksyä. Se on tuonut mieleen lähinnä alastoman luonnon ja jatkuvan koleuden ja sateen. Täällä maalla olen nähnyt miten paljon enemmän syksy on.
Aloin suunnitella syksyistä puutarhaa. Haluaisin istuttaa ainakin mongolianvaahteran ja pinkin Pelle sorvarinpensaan. Lisäksi voisi laittaa jotakin matalaa, kauniin syysvärin saavaa pensasta... Nyt mietintämyssy päähän!