lauantai 13. heinäkuuta 2013

Sellaista elämä on, sanotaan tutussa laulussakin. Surullisia hetkiä. tasaista menoa ja sitten ilon pilkahduksia. Onneakin.
Meillä oli päätös tehty. Munia syövät kanat ja kukko oli pakko lopettaa. Kaikki mahdolliset konstit oli kokeiltu. Valkoisiksi maalatut kivet, betonilla täytetyt munankuoret, voimakkaat mausteet, mutta ei, mikään näistä ei tehonnut.Kun pesät ennen pullisteli munia, nyt saatiin ehkä yksi muna päivässä, jos vaan ennätit sen hakemaan.
Viljo, Klaara ja Elviira kotkottelevat nyt ikuisesti vehreillä laitumilla. Hulda, Nilkku-Maija ja Rose ovat nyt toistaiseksi seurannassa.
Amalia ei munia noki. Se hautoo! Kuusi täydellistä kananmunaa sen alla köllöttelee. Tai itseasiassa enää viisi, sillä keskiviikkona saimme kokea pikkuisen ihmeen, kun ensimmäinen muna kuoriutui ja kaunis vaaleankeltainen tipu tepasteli ulos kuorestaan. Huolehtivainen emo otti sen heti siipiensä suojaan ja jatkoi hautomista. Nyt on kolme päivää kulunut ja emo hautoo edelleen, vain pieneksi hetkeksi se malttaa tulla nokkaisemaan ruokaa vauvelinsa kanssa ja sitten se palaa pesään. Sain nappaistua kuvan, tässä tipu on kaksi päivää vanha.



On tosi mukavaa seurata emon ja poikasen suhdetta. Erilaisilla äänillä se ilmoittaa lähestyvästä vaarasta, saapuvasta ruuasta tai rauhoittavasta olotilasta. Tätä ääntä ei voi nimittää kotkotukseksi, se on pikemminkin kujerrusta, matalaa ja sointuisaa. Ja tipu vastaa sille suloisesti piipittäen. Kanaemo on alkanut opettaa pikkuiselle syömistä. Se kopauttaa nokallaan lautasta kolmen ja kahden sarjojoissa ja tipu tekee saman perässä ja mussuttaa tyytyväisenä vauvanruokaansa; Murskattua, keitettyä kananmunaa, lämmintä vettä ja kaurahiutaleita.

 
Talven heinät on haettu pellolta. Tästä riittää kuiviketta ja talviheinää lampaillekin.
Tämä mennyt vuosi on ollut yksi elämäni parhaista .
Täällä maalla aika menettää merkityksensä, varsinkin kun normaalielämää rytmittää aikatulut, työajat, erilaiset velvoitteet.
Mutta kaikki loppuu aikanaan.. Nyt on vuorossa elämänmuutos, nykyinen joutenolo ja aikaisempi yrittäjyys vaihtuu opiskeluun.
Muutoin elämä saa soljua eteenpäin, kuten tähänkin asti.
Katsotaan mitä tämä seuraava vuosi tuo tullessaan.