Tätä herkkua on tullut syötyä pitkin kesää. Lapsena savustettiin saarireissulla veljen kalastamia pikku ahvenia. Sileällä kalliolla, ympärillä meren kohina ja sieraimissa meren suolainen tuoksu. Ihan mahtavia muistoja.
Mikä siinä onkin, että syöminen on yksi ihanimpia nautintoja elämässä. Vai onko sitä vaan perinyt herkuttelijan geenit:D
Voi,että syöminen on ihanaa ja etenkin hyvän ruoan syöminen :)
VastaaPoistaMieluusti minullekin kelpaisi tuollainen savukala-ateria.
Minä ainakin oon perinyt herkuttelijan geenit :-D Hauska lukea blogikirjoituksiasi.
VastaaPoistaNiinpä olet tainnut periä! Ihanaa syksyä!
Poista