keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Lenkkeilyä ja harjausta, kanankasvatusta ja kissanpäiviä.

Lampaat ovat kasvaneet valtavasti ja paksu turkki saa ne näyttämään entistäkin muhkeammilta. Talvi on niille varmasti tylsää aikaa, lampolassa ainut tekeminen on nakerrella männyn oksia ja rouskutella heinää. Olenkin ottanut lampaat joka päivä ulos ja lähtenyt niiden kanssa reippailemaan. Pysyypähän kilot kurissa niin lampailta kuin emännältäkin. luin lehtijutun hollantilaisesta lammasfarmarista, joka kasvatti lampaita villantuotantoon, hän harjasi lampaitaan viikottain.
Tästä idean saaneena ostin pari erilaista harjaa (toinen perinteinen juuriharja) ja koetin, mitä meidän lauma tykkäisi tällaisesta hoidosta.
Ja nehän tykkäsi!!! Ne suorastaan tungeksivat harjattaviksi, tönivät toisiaan sivuun ja tunkivat harjan eteen. Kyllä siinä urakkaa piisasi, kun yritin tasapuolisesti harjata kaikkia. 
Mies naureskeli huvittuneena tätä tapahtumaa. Mutta minäpä korjaan ensi keväänä upean villasadon!


Viljo-kukko on alkanut vähän mahtailemaan, liekö talvinen sisälläolo alkanut sitä hermostuttamaan. Olen vienyt kanalaan virikkeitä; Porkkanoita nokittavaksi seinälle, kokonaisen heinäpaalin hajotettavaksi ja myllättäväksi ja kauraa pehkuihin nokittavaksi. Sahanpurua ja hiekkaa kylpyjä varten. Mutta Viljo vaan tuijottaa ikkunasta ulos lumiseen maisemaan, pöyhistelee itseään ja räpsyttää siivillään pelotellen, kun lähestyn kanalaumaa liian nopeasti. Tekee välillä syöksyjä kuin näyttääkseen kuka tässä kanalassa määrää. 
Lueskelin kanankasvatusopasta, siinä neuvottiin laittamaan kukko ojennukseen, jos uhkaileva käytös jatkuu... 
Koetetaan nyt ensin kuitenkin hyvällä. Eri asia, jos kukko alkaisi tosissaan hyökätä päälle.
Kunhan päästään kevääseen, niin kukkokin muuttuu taas lempeäksi kukertelijaksi, näin ainakin toivon.


Taco viettää kissanpäiviä tytölläni. Heillä on pieni kissanpentu ja näin Taco ja Viski tottuu heti alusta asti toisiinsa. Nalle puh vartioi unta.

8 kommenttia:

  1. Onpas komeita lenkkikavereita sulla! Ja komea on tietysti Viljokin, jospa se siitä kevään tullen piristyisi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon minäkin, ja että pöyhistely ei kasva enää isompiin mittoihin. Ihania talvipäiviä toivotellen!

      Poista
  2. Ihanat lemmikit sinulla. Komea kukko, söötti koira ja muhkeat lampaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nämä niin mukavia, ja vielä kaksi kissaa kehrää tuvassa:)

      Poista
  3. Täällä taidetaan olla samoilla linjoilla kuin meilläkin. Opetetaan ja passataan elukat piloille. Minä tollero meinin antamaan kanoilleni kädestä kuorittuja auringonkukansiemeniä pieneksi välipalaksi ja nyt sekä kanat että kukko tulevat taskulle ja syliin kerjäämään, kukko etunenässä.

    Minulla on opaskirjana Helena Telkänrannan kirjoittama kirja Kanojen maailma. Siinä on hyvää oppia ja ohjetta moneen lähtöön. Saa varmaan kirjastostakin. Jos kiinnostaa muuten vain lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tätä minäkin olen ajatellut, liikaa lellityt haluaa enemmän...
      Minullakin on tämä Helenan kirja, kun hain kanat kasvattajalta, välittömästi suositteli juuri tätä kirjaa, sanoi lukeneensa kaikki ja tämä paras.
      Lellitään nyt vaan silti näitä mokomia, jospa se kevät ja ulkoilma saisi porukan ojennukseen;D

      Poista
  4. Ihanat lenkkikaverit,kyllä täälläpäin joku voisi hiukan ihmetellä,kun tuollaisen joukon kanssa joku menisi jonossa polkuja pitkin :)
    Kukolla taitaa olla hiukan kevät jo mielessä ja harmittaa,kun ei vielä pääse ulkoilemaan.

    VastaaPoista
  5. Oi mikä blogilöytö sattuikaan! Ja kuinka ajankohtainen aihe, juuri kävin tänään ostamassa lampaita ja kanoja, kuun lopussa lampaat saapuvat Villa Päivärinteelle ja kanat kukon kanssa heti lumien sulettua. Tuo harjaamis vinkki on huippuhyvä, sillä meillä aikeissa omien villalankojen teetättäminen. Jään ehdottomasti lueskelemaan juttujasi! :)

    VastaaPoista

Kommentteja on NIIN nautinnollista lukea, jätä ihmeessä omasi!