Niinhän se on, että aina ei voi aurinkokaan paistaa. Onhan se kuitenkin sentään kurkistellut meihin päin, joskus jopa koko päivän. Säistä viis, tunnen kuitenkin itseni ihan Ruusumutkan kuningattareksi istuessani valtaistuimellani kannon nokassa tai tasaisella kivenmurikalla. Kiireetöntä aamukahvia juodessani luon silmäyksen hoviväkeeni, joka touhuaa päivittäiseissä tehtävissään. Lammaslauma siistii koivikkoa, kissat pyydystävät hiiriä ja koira vahtii valtakuntaamme. Itse kuningas on hoitamassa päivittäisiä tärkeitä tehtäviään. Palvelusväki on irtisanottu näinä taloudellisesti koettelevina aikoina. Kiedon viittani tiukemmin ympärilleni. Ei se nyt ihan kärpännahkaa ole, vanha viltti, mutta lämmittää mukavasti olkapäitä. Nautitaan kaikesta huolimatta tästä ainutkertaisesta, ihanasta loppukesästä kaikki me oman elämämme kuningattaret ja kuninkaat!
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja on NIIN nautinnollista lukea, jätä ihmeessä omasi!