sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kettu vai kanahaukka vai...

Koin eilen sydämentykytyksiä, kun astuin kanatarhaan. Normaalisti kukko ja kaikki kuusi kanaa jo kuoputtelevat kahdeksan aikaan ulkotarhassa. Tänään ei ketään näkynyt, ei kuulunut. menin kanalaan sisään ruokakupit käsissä vapisten, MITÄ NYT?
Sisällä normaalisti ylimmällä orrella rehvasteleva kukko kyhjötti nurkassa ja kolme, HUOM: kolme kanaa seuranaan. Missä kolme nuorinta kanaa oli. Vauhkoontunut silmäys ympäri huonetta,ei missään. Nostelin pesän kannetkin, jos ne olisivat siellä piilossa, ei. Olisiko kettu voinut kaivautua aitaukseen yöllä ja vienyt kolme...? Olisiko kanahaukka pystynyt nappaamaan ne jotenkin...? Ryntäsin ulos katsomaan aitausta. Missään ei näkynyt koloa, aukkoa. Lopulta näin ruskeiden höyhenten pilkistävän aitaukseen nostettujen poimulehtien lomasta. Hitaasti kävelin höyhenkasaa kohti ja näin liikkumattoman kanan makaavan siellä, keskellä kasvustoa. Ojensin varoen käteni ja valmistauduin ottamaan haavoittuneen, vaiko kuolleen kanan.
Meinasin saada laakin kun se äkkiä rääkäisten pomppasi korkean hypyn ja sen perässä välittömästi kaksi samanlaista loikkaa viereisitä pensaista. Kananuorikot oli nukkumassa ulkona kauniina loppukesän aamuna. Ja niin piilossa! HIP HEI JA HURRAA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja on NIIN nautinnollista lukea, jätä ihmeessä omasi!