perjantai 28. joulukuuta 2012

Jouluruokia ja jouluvieraita

 

Niin se taas on yksi joulu vierähtänyt jouluruokia mässäillessä ja jouluvieraiden kanssa höpötellessä. Meitä oli tosi monta tähän tilaan, ja juuri ja juuri mahduimme pöydän ääreen. Lisätuoleja oli jo haettu vintiltä ja pöytää siirretty keskemmälle. Pikkuinen joulukuusikin saatiin tupaan sopimaan.  Saunavuorot sujuivat kunnialla, nuoriso pyöri kirkuen lumessa, ja sieltä sitten juosten takaisin löylyihin.
 Jo aamusta olimme käyneet hautausmaalla sytyttämässä kynttilät poismenneille omaisillemme.
 Mies teki kaksitoista jäälyhtyä ja ne toivat omaa tunnelmaansa lumiseen maalaismaisemaan. Koristelin sireenipensaan jääkoristeilla ja lintujen talipalloilla. Lampaat olivat niin kiinnostuneita kirkkaina heiluvista koristeista, että pelkäsin jääkö niistä mitään jäljelle. Vuorotellen ne kävivät nuolemassa kirkasta jääpintaa. Talipallot saivat kyllä olla rauhasa.
Kanat istuivat rivissä omalla ikkunallaan ja kurkistelivat lumihiutaleita. Lämpötila oli nollassa, joten avasin ikkunan hetkeksi, halusin nähdä mitä ne tuumaavat lumesta. Kaikki kurkottelivat kaulojaan ihmetellen, tuijottivat kaikkialla näkyvää valkoisuutta, eivätkä edes yrittäneet tulla ulos. Viisaat linnut.
Ensi joulusta ei vielä tiedetä, joko talo mahtaa olla valmis. Haaveissa siintää pitkä pöytä ympärillään lampaantaljojen peittämiä jykeviä tuoleja ja jouluvieraita. Tulevan lasiverannan ovensuussa kasvaa vanha kuhmurainen omenapuu. Emme raaskineet sitä kaataa, joten sen oksat miltei hipovat ikkunalaseja. Miten ihanaa onkaan sitten ripustaa ne täyteen pikkulyhtyjä ja nauttia luonnosta myös sisällä.
Haaveita vielä nämä, elellään nyt vain päivä kerrallaan. Ja nautitaan  niistä. Joulun jälkeenkin.







lauantai 22. joulukuuta 2012

Voi tätä tohinaa


Miksi, voi MIKSI pitää touhottaa? Tämä joulu on vaan sellainen juhla, ettei sitä osaa olla valmistelematta ja höösäämättä. Ulkona paukkuu pakkanen, joten kuumat joulutortut olisi paikallaan. Niitä sitten  miehen kanssa syödään kilpaa, ei ne enää seuraavana päivänä maistu miltään. Glögi ulkolenkin jälkeen, hmm... maistuu kyllä. Pipareita, kuivakakkuja, kyllä niitä olla pitää, onhan joulu.
Ja kohta taas keitellään pannukahvia ja maistellaan kakkusia.
 Komerot pursuavat tavaraa, pitäähän nekin järjestellä, onhan suuri juhla kohta edessä. Saunan pesua odottaa uusi saunapesin ja puhdistusaine, siivoaisikohan saunan nyt vai pitäisikö se sittenkin pestä vasta juuri ennen joulusaunomista. Komeroita putsaillessa löytyy kaljamaltaita, ai niin, joululeipääkin piti tehdä. Ei hemmetti, se taitaa jäädä. Aitoista putkahtelee toinen toistaan jouluisampia ja muistoja tuovia koristeita, ja niistä pitäisi sitten valita vain jotakin, kaikki ei missään nimessä mahdu pikkuruiseen mökkiimme. Jäälyhdyt odottavat pakkasessa kumoamista, kohta...
Ollaankohan me joulusta hurahtaneet kuitenkaan ihan järkeviä kaikessa tässä touhotuksessamme? Mutta kuitenkin, se Joulutunnelma syntyy parhaiten kaikesta tästä tohinasta, se ikäänkuin kuuluu asiaan.
 Kun Jouluaatto viimein koittaa, on niin ihana herätä puhtaaseen, jouluiseen kotiin. Sähkökyntteliköt loistaa, kinkun tuoksu tuntuu vielä hivenen. Joulukukat avautuvat tuoksuen. Kaikki on valmiina. Aattona ei enää höösätä, siitä alkaa meidän joulunvietto ja sitä kestääkin monta pitkää, laiskaa päivää.
Hyviä kirjoja, suklaata, paljon suklaata. Jouluista musiikkia ja kynttilöitä.  Pehmoiset oloasut. Punaviiniä. Kissat. Koira. Ihania kavereita kumpaankin kainaloon. Ja tietysti ne omat läheiset ihmiset tärkeimpinä. Hyvää joulua!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Talven kauneutta

Kyllä talvi on kaunis. Otin kameran ja lähdin kuvauskävelylle. Tämän pihanäkymän kuvasin jääköntin läpi, tuli hauska reunus kuvalle.

  Jouluntunnelmaa maaseudulla!


 
Tästä on kulkenut sateenkaari-kissa.
 
Rauhaisaa Kolmatta Adventtia kaikille!

tiistai 11. joulukuuta 2012

Oi ihana joulu!


Joulutunnelma valtaa  mielen! Ensimmäiset joulumyyjäisetkin on takana, pari itsetehtyä tonttulakkia turkisreunuksineen lähti mukaan, kuin myös joululimppu ohjeineen. Oli niin hyvää, että täytyy tehdä sitä itsekin jouluksi. (Laitan ohjeen Joulublogin puolelle)
Tein tänään maustekakun, mutta puu-uuni on niin arvaamaton paistohommissa, että kakusta tuli vähän liian tumma, joten se pääsikin heti pöytään:) Maku oli kyllä mainio.
Laitoin jälkilämmölle Sitruunakakun, kohta nähdään miten sen kävi...
Lunta tuiskuttaa niin , ettei mieskään päässyt tänään kattopeltien laittoon, tulikin sen sijaan tavaran hankintapäivä.
Lauantaina on Porvoossa iki-ihanat joulumarkkinat ja joulun avaus. Wanha kaupunki on kuin luotu joulutunnelmalle. Itsetehtyjä käsitöitä, leivonnaisia ja niin suloisia joulukoristeita!!! SINNE!

Löysin kirpputorilta aivan ihanan, vanhan valkokehyksisen peilin, missä on ruusuja. Laitoin yhden kristallin keskelle, oi... Muutenkin pikkuinen mökkimme alkaa saada jouluilmettä. Nyt pitäisi vaan tarttua toimeen ja raivata kaikki ylimääräinen tavara pois, senghui peliin. Nautitaan joulun herkuista täysin sydämin. 

 Mukavia joulun odottelu päiviä teille, lukijani!



Sinun kokosi ei ratkaise mitään;

Aivojesi koko ratkaisee enemmän;

Sydämesi koko ratkaisee kaiken.

B.C.  Forbes

 

 



lauantai 8. joulukuuta 2012



TERVETULOA LUKIJOIKSI JOULUBLOGIINI www.jouluntaikapiiri.blogspot.fi
KLIKKAAMALLA TONTTUA PÄÄSET SINNE SUORAAN TÄLTÄ SIVULTA!

JOULULAULUJA, JOULURUOKIA, TONTTUJA JA ENKELEITÄ. ELÄMÄÄ MAALLA!

perjantai 7. joulukuuta 2012

Hiirenmetsästystä

Sydämentykytystä ja suuria tunteita. Pelon kiljahduksia ja säikähtynyttä naurua. Kissoja ja kättä pidempää. Se on HIIRENMETSÄSTYSTÄ!



Naputtelin tietokonettani keskittyneenä ja kuulin selkäni takaa pientä rapinaa. Jatkoin kirjoittamista ja rapina kasvoi. "Kumpi kissoista se siellä rapistelee pahvilaatikolla", lepertelin ja käännyin lopulta kurkistamaan olkapääni yli. HIIRI!!!
 Siimahäntä vaan vilahti, kun se kipitti saunapadan alle, sieltä takaisin, sen jalat suti tyhjää, se pelästyi yhtä paljon kuin minä. En olekaan niin maalainen kuin olen luullut. Olenhan näitä otuksia nähnyt joskus ulkorakennuksessa tai pihalla, mutta kun se tässä vilisti sisässä, ei paljon puuttunut, että olisin noussut tuolin päälle kuin sketseissä. Muistin kameran, kuva on napattava, mutta kun hiiri juoksi minua kohti, juoksin kamera kaulassa heilahdellen karkuun. Ja mies nauroi! Ja minä huusin!
Hiiri oli niin vikkelä, ettei mies meinannut saada sitä kiinni. ei kun kissa apuihin, että se säikäyttäisi hiiren toiseen suuntaan. Toisin kävi. Hiiri säikäytti kissan niin että se loikkasi lankakoriin, tuijotti sieltä silmät lautasina, eikä tullut korista koko iltana. Toinen kissa kehiin, sama juttu. Kissa tuijotti hiirtä hetken, kääntyi ja syöksyi suoraa päätä sängylle. Sieltä se epäluuloisena muljautteli sinisiä silmiään loukkaantuneen näköisenä. Lopulta saatiin hiiri hoideltua. Lue: Mies sai.
 Tutkittiin mistä se oli sisälle tullut, seinässä oli pikkuinen reikä kulkuaukkona rakenteisiin ja sieltä ulos. Laitettiin kaksi lossaa varmuuden vuoksi, mutta nyt on ollut ihan hiljaista. Ehkä loput hiiriperheestä mietti, ettei jää näin hulluun taloon asumaan. Vaikka tosin tämän perheen kissojen kanssa voisi vaikka ystävystyä...

 
 
 

torstai 6. joulukuuta 2012


Haluan toivottaa kaikille blogiystävilleni hyvää itsenäisyyspäivää!
Tänään on Suomen itsenäisyyspäivä! Meillä kaikilla on ne omat tapamme viettää sitä. Yksi nauttii hyvän ruuan parissa ehkäpä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia radiosta kuunnellen, toinen katselee sen joka vuotisen Tuntemattoman sotilaan telkkarista. Ja joillekin ei tule juhlamieltä ilman linnan juhlien pukuloistoa. Enkä epäile yhtään, etteivätkö jotkut nauttisi tästä ylimääräisestä vapaapäivästä kauniissa luonnossa tallustaen.Tai vietä sitä pikkuisen arkisimmissa merkeissä, paistellen vaikka joulupipareita. Niin tai näin "Leppoisaa Itsenäisyyspäivää kaikille!"


Aurinko leikittelee suuren pihamännyn rungolla, taitavat oravatkin viettää juhlia!

SYTYTETÄÄN KYNTTILÄ JA NAUTITAAN TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ, KUKIN TAVALLAMME!

tiistai 4. joulukuuta 2012


Otan lampaat joka päivä ulos jalottelemaan. Olipa yllätys tänään, kun vastasatanut lumi sai kaverit ihan villiintymään. Ne ottivat puskuotteluita, juoksivat pehmeässä lumessa ja tekivät huimia potkuja ilmaan. Selvästikin ne nauttivat vapaudesta päästyään pois sisätiloista. Kaadettiin pihapiiristä pari mäntyä ja niistä vietiin lampolaan turrikoille pureskeltavaa. Ne kaluavat puun kuoret niin tarkkaan, ettei jäljelle jää kuin sileät rangot. Jospa pihan sireenit jäisivät nyt rauhaan... Olen kyllä suojannut verkolla kaikki tärkeimmät pensaat, ettei tarvitse koko ajan vahtia missä mennään.


Talvi tuli taas jotenkin niinyhtäkkiä. Lunta on tuiskuttanut koko yön ja aamu alkoi lumitöillä. Mutta kyllä kaikki on niin kaunista, kun valkoinen lumi peittää alleen ruskean maan. Ja illalla kun tähdet tuikkivat mustalla taivaalla. Mitä ihminen vielä kaipaisi?

"Kevään kaipaus voi käydä pitkäksi"
Hannu Sarenström, puutarhakirtjailija

maanantai 3. joulukuuta 2012

Maailmassani loistaa taas kaikki värit


Olen NIIN ONNELLINEN, kun kuvansiirto-ongelmat ovat nyt takanapäin. Siis iso kiitos kaikille teille, jotka annoitte vinkkejänne:D Minäkin tein Photobucketiin verkkoalbumin, ja nyt pitäisi kuvatilaa riittää. lisäksi vaidoin Fiksu-netin Täys-nettiin ja sain nopeutta rutkasti lisää, ja kaiken lisäksi oli menossa kampanja, joten koko lysti tuli kolme euroa HALVEMMAKSI!!! kuukaudessa  kuin ennen.
Nyt kelpaa hymyillä!

 
Onnelliset kanat aamuauringossa kera Viljo-kavaljeerin.

 
Pikkumökki sai ensimmäisen adventin kunniaksi havunauhukset valoineen. Tunnelmallisia hämäränhyssy-päiviä!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Ensimmäinen Adventti



Hoosianna Daavidin poika
Kiitetty olkoon hän
Kiitetty Daavidin poika
joka tulee Herran nimeen

Oikein rauhaisaa ensimmäistä Adventtia kaikille!
Kynttilät on sytytetty ikkunoihin, ja sireenipensaskin sai pienen jouluvalon. Laitoin ikkunoiden alle havupunokset, joihin kiersin lämpimän valkoisia jouluvaloja. kyllä ne vaan kirkastaa tätä pimeyttä, ihan kuten tuo juuri satanut lumikin.
Meillä on tänään soinut joululaulut ensimmäisen kerran ja voin sanoa, että niihin ei kyllästy. Ei ennätä kyllästyä:)
Lantut ja porkkanat on odottamassa laatikoiden tekoa, ajattelin jos ensi viikolla laittaisi uunit kuumiksi...
Nautitaan näistä ihanista hämärän päivistä ja tummista illoista. Kohta on joulu!!!

perjantai 23. marraskuuta 2012

Nyt harmittaa

Kyllä minua harmittaa. Blogin kuvatila on täynnä ja kun yritin ostaa uutta tilaa, se ilmoitti vaan, että HUPS... tekninen ongelma, eikä mitään voi tehdä. Olen yrittänyt nyt kolmena päivänä ja ei tämä tilanne tästä muutu. Laitoin palautetta, mutta vielä ei ole kuulunut mitään.
Eihän blogikirjoiukset ole mitään ilman kuvia!!!

tiistai 20. marraskuuta 2012

perjantai 16. marraskuuta 2012

Munat ja Kanat


Ihania maalaismunia riittää. Kuudesta kotkottajasta kolme aloitti muninnan heti samana iltana, kun ne tulivat taloon. Nyt näillä molmella on sulkasato, ne näyttävät melko säälittäviltä harvoissa höyhenissään. Mutta toiset kolme kananuorikkoa, jatkavat munintaa. Ne pörhistelevät komeina paksuissa höyhenmekoissaan, ja ovat päässeet viimeinkin Viljon suosioon. On niin mukavaa, kun lämpötilat täällä ovat lähennelleet jopa kahdeksaa lämpöastetta ja olen voinut päästää kanat vieläkin jalottelemaan ulos. Selittäisikö tämä muninnan runsauden?

 
Aitaus on reilunkokoinen, mutta siitä huolimatta meidän räpistelijät haluavat isommille "matomaille".

 
Viljo kilpailee väreissä syksyn punaisten lehtien kanssa.

 
Kohmeista maata joutuu nokkimaan vähän tarmokkaammin.


Kanat on niin mainioita. Tarkasti ne tutkivat sahanpuruja turpeen joukossa. Kun heittelin sekaan kauraa, siitä vasta kotkotus syntyi.


Mutta niin se vaan on, syksy on saapunut ja talven tuloon täytyy alkaa varautua. Kanoille se tietää tiiviimpää yhteiseloa, mutta jos se tuleva kevät maistuisi sitten sitäkin makeammalle...

lauantai 10. marraskuuta 2012




Napsu tykkää punaisesta.

Käykääpä kurkkaamassa uutta joulublogiani, joulun taikapiiri.blogspot.fi
 

perjantai 9. marraskuuta 2012


Siis tämä tyynyliina oli niin suloinen ja sen sanoma niin totta, etten voinut sitä ohittaa. Taito-Shopin muissakin tuotteissa on sitä käsintehdyn tuntua. Nyt joulukuussa siellä järjestetään himmelintekokurssi, ajattelin osallistua:)

 
Pujottelin pumpulipalloja rihmaan, vanhanajan tyyliin, ja ripustin ne ikkunaan. Heti tuli luminen olo. Napsu-kissa katseli niitä kylläkin aika kiinnostuneen näköisenä. Mahtaakohan ne harventua samalla lailla kun huovutetut lampaat.
 
 
Aina nämä lampaanvillatuotteet vaan vetoaa. Tuliaisia Riikasta.
 
 
Bääää! minä olen ihan kotimaista tuotantoa.
 
 
Kuin myös. PÖTKÖ, aito Suomenlammas Ruusumutkassa.
 
Haaveilin usein maatalosta ja pihalla laiduntavista lampaista.
Varo mitä toivot, unelmilla on taipumus toteutua.