Voi elämän kevät

Auringon koko ajan lisääntyvä valo saa mielen virkeäksi ja niin sitä innostuu näpertelemään kaikenlaista. Olikin viime hetket hakea riippakoivun oksia ja aloittaa askartelu. Tein kolme erilaista pikku pesää.

Kierrätystä parhaimmillaan!

Tuiskusta ja Tacosta tuli kaverit melkein heti. Tosin alkujännityksen jälkeen Tuisku innostui koirakaveristaan niin, että Taco oli välillä hätää kärsimässä. Se mylläsi ja nyhjäsi Tacon kimpussa niin, että toinen ei tiennyt enää mihin päin se asettuisi.

Ruikun ruokahetki sai salamannopeasti toiveikkaat kaverukset kärkkymään mahdollisia tipahtelevia makupaloja;)
 Tämä kevät tulee olemaan kiirettä ja vipinää täynnä, hyvä niin.

OIKEIN MUKAVAA JA RENTOUTTAVAA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE LUKIJOILLENI!

Päästiin maistamaan kesää

Viikon risteily Välimerellä oli ihana kokemus. Costa Pasifica kuljetti meitä turvallisesti satamasta toiseen. Nähtiin Italian Savona, Ranskan Marseille, Espanjan Barcelona ja Palma de Mallorca, Sardinian Gagliari, Sisilian Palermo ja lopuksi Rooma ja maailman pienin valtio Vatikaani. Yksi myrskynpoikanenkin heilutteli laivaa yhtenä yönä ja laiva joutui koukkaamaan lähempää Afrikan rannikkoa kuin oli suunnitelmissa.
Muuten ilmat suosi meitä todella, parhaimmillaan lämpöä oli kahdeksantoista astetta varjossa, ja kun tulimme kotimaahan oli pakkasta samait kahdeksantoista:(
Kierreltiin museoita ja mahtavia kirkkoja, istuskeltiin katukahviloissa, nautittiin auringosta ja siitä, ettei kerrankin tarvitse tehdä mitään. Iltaisin laivalla oli mahtavat ohjelmat, show-tanssia, sirkusta ja aika kului tosi nopeasti.
Mutta oli ihana tulla myös kotiin! Eläimet oli hyvässä hoidossa ja oikein pulleita ja hyvinvoivan näköisiä koko kööri. Ja sitten seuraavalla viikollahan me haettiin tämä Tuisku, lapinkoiran pentu.
Nyt matkustellaan vain mielikuvituksissamme.

Tässä on syyllinen siihen, etten ole ennättänyt päivittämään blogiani!!!
Meille tuli vähän yllättäenkin tämmöinen pieni pörröinen asukki, Suomen lapinkoira 9vkk. Tuttuni kasvattaa tätä rotua ja tarjosi pentueen viimeistä tyttöä. Mentiin vaan katsomaan ja miten kävi! Uninen ja silkinpehmeä kerä kömpi syliin, nuolaisi naaman ja sydän oli menetetty. Mieskin heltyi ajatukseen ja niimpä vilinä meillä on taattu jatkossakin.

Tuiskun ensimmäinen kävelyretki valjaissa ei oikein sujunut. Taaksepäin kävely oli mukavampaa kuin myös pyöriminen ympyrässä. No, kunhan harjoitellaan niin eiköhän se ala sujua!

Anna minullekin pieni makupala, annathan...

Pikkupennun tulo taloon mullistaa koko elämän. Ihan kuin olisi vauva hoidettavana. Oli han pakko ottaa ekoina päivinä pienet päiväunet samaan aikaan kuin koirakin. Energiaa piisaa ja kiellettyjä asioita tuntuu putkahtelevan kuin kukkia kesällä. Kuivumassa olevat pyykit heilahtelee vastustamattomasti, halot saunassa on suorastaan pakko siirtää keittiöön, mattojen hapsut on maisteltava, sähköjohdot kiemurtelee kuin käärmeet ja ne tuntuu hampaissa niin mukavilta...Ja entäs kissat! Niin kiinnostavia, niin vaarallisia! Jahtiin!

Emännän kasvattamat pikkutaimet valitettavasti katkaisivat niskansa, joka ikinen...

  Kiitos haasteesta, Mökkipuutarha-blogi!!! Vastaankin siihen nyt heti, kun tällaisen huomasin! Haasteen piti tuoda väriä tähän talven valkoisuuteen.
Koska kukkaset ja perhoset ovat ovat  itse värien juhla, oli niiden ihan pakko päästä tähän haasteeseen.

Ja koska sateenkaari sisältää kaikki spektran värit, se tuli mukaan. 
Ihania, värien kyllästämiä ja läheisten ihmisten täyttämiä hetkiä kaikille!

Kirpparilöytöjä ja muuta mukavaa

Mukavaa sunnuntaita! Kirpparikierros ei jäänyt turhaksi, tein mukavia löytöjä!

Tämä pikkuinen kulho oli mielenkiintoinen. Siinä on monogrammi K.J sekä päivämäärä kaiverrettuna 2.11.1942. Missälie käytössä se palvellutkaan aikaisemmin. Minä sain siitä oivan alustan kastikekauhalle, minkä myös löysin samaisella reissulla.

Tämän pyyheliinan suojuksen olen kirjaillut joskus vuosia sitten, otin sen nostalgian vallassa esiin pitkästä aikaa.

Näitä pikkuhyllyköitä minulla on kaksi, mutta vain toinen mahtui seinälle, siirrän ne sitten myöhemmin varsinaiseen taloon.

Kirppareilla kiertely kuin myös huutokaupoissa koluaminen on aivan ihanaa puuhaa. Ja aina siellä on jotakin mielenkiintoista, mikä on ihan pakko saada ilahduttamaan ja viemään ajatukset entisiin aikoihin. Kuluneet ja rapistuneetkin esineet ja tavarat näyttävät ihan erilaisilta kun ne on löytäneet paikkansa uudessa ympäristössä. Ja mikä estää laittamasta niitä joskus myöhemmin uudestaan kiertoon, uutta energiaa pursuavina ja sitä eteenpäin siirtävinä. Mainio ajatus, eikö...?

Rakkaus

Kärpässieni ja polttavat chilit eivät olleet vahingossa mukana;D

Hyvästi Talvi!

Näiden kuvien myötä haluan heittää hyvästit talvelle! TERVETULOA KEVÄT ensimmäisine kukkasineen, tervetuloa pikkulinnut ja touhukas pesänrakennus. Tervetuloa auringon lämpöiset säteet, hento vihreys ja kaikki mikä tekee kevään.
Talven muistot laitan sivuun ja otan ne esiin ehkäpä kesän helteissä.
Multa tuoksuu jo...

Takauma kesästä

Kaikilla meillä on ajatus paratiisista.
Minun paratiisini on yhtä kuin kukkapuutarha maalla.
Lampaat pureskelemassa vihreää ruohoa koivikon suojassa.
Mahtaileva kukko kanadaameineen tepastelemassa pitkin pihaa.
Kissat loikoilemassa terassilla juuri siinä kohdassa, mihin aurinko on maalannut viirun.
Koira sinkoilemassa sinne tänne, luultuaan kuulevansa jotakin tärkeää.
Perhosten keveän lepatteleva lento, mehiläisen surina.
Auringon lämpö, jäätelön viileys.
Pitkä, laiska päivä tekemättä yhtään mitään.
Ja tietysti tuo rakas Aatami tuossa.
Paratiisiin luikertelee käärme.
Huolestuttavat ajatukset, nuo nykymaailman ilkiöt valtaavat mielen.
Potkaisen ne kauemmas.
Yrittäkää myöhemmin, nyt haluan vain nauttia tästä hetkestä.