USKOMATONTA, MUTTA TOTTA. Tänään tuli talvi.
Kuin taikasauvan heilautuksesta alkoi lumisade. Puutarha peittyi valkeaan.Kukat, pensaat, pihatiet. Lampaat, APUA, LAMPAAT!  Mies vaihtoi pikavauhtia auton alle talvirenkaat ja minä kurvasin kuivikkeen hakuun. Olkea ei tänä syksynä saatu, niin märkää, mutta onneksi Agrimarket myi kuivikkeita, joiden pitäisi sopia lampaillekin.
Levitin kolme turvepakettia ja neljä 20 kg:n säkkiä kutteria lampolan lattialle. siihen vielä kaikki viimevuotiset oljet ja lisäksi pari pienpaalia heinää niin hyvä tuli. Nuolukivet paikalleen, vesiastiat seinään ja lämpaat sisään. Oi sitä riemua, nehän viihtyivät paremmin kuin hyvin.Olihan jo laidun aika kolea paikka. Rouske vaan kävi kun suljin oven, ei määkimisestä tietoakaan. hellin kavereitani vielä kauralla, olihan nyt sentään avajaispäivä ja aihetta juhlaan:)

Mustat lampaammekin oli muuttuneet valkoisiksi. Voi tätä talven tuloa!

 

Matkalla lampolaan ennättää hotkaista mustaherukkapuun viimeiset lehdet...

 

Pehmeät pahnat odottavat.

 

 

Tuttu paikka, tuoksu on uusi. Kalkkimaali ja kuivattu heinä, mikä lumoava yhdistelmä.

 

Luonto on arvaamaton. Mittari näyttää viisi astetta pakkasta ja eilen kanat vielä kuoputteli pehmeässä kompostissa. Tänään oli ensimmäinen päivä, kun ne olivat sisällä koko päivän. Mies asensi eilen
 kanalaan säteilylämmittimen. Kyllä pikkuisten nyt kelpaa. siihen ne orrelle nousivat lämpölampun alle nautiskelemaan ja ensimmäisen kerran nyt syksyllä kuulin niiden kujertavan illalla orrella istuessaan. Kukko oli kunniapaikalla keskimmäisenä ja kurkotteli kaulaansa kohti lämpöä. Minä taisin kyllä olla kaikista eniten onnessani siitä että kanojen on nyt hyvä olla, talvellakin.

 

Tässä kuvassa ei vielä näy uusi lämmitin, se asennettiin tuohon orren yläpuolelle.

KIITOS

keskiviikko, 24. lokakuuta 2012

Tunnustus Saraheinältä! Suurkiitos!!! Tämä piristi tämän pilvisen ja lumisateisen päivän:D

1. Elämäsi parhain saavutus?

2. Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?
3. Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksesi Pariisi, Rooma,
Lontoo, New York?
4. Lempi liikuntamuotosi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?
5. Harrastuksesi?

Vastaukseni:

1. Elämäni parhain saavutus ovat kolme, nyt jo omillaan olevaa ihanaa lasta.
2. Tärkeimpiä asioita elämässäni ovat läheiset ihmiset, toivon että heistä tulee yhtä onnellisia kuin minä olen ollut! Toiseksi sanon koti lemmikkeineen ja puutarhoineen. Kolmanneksi, Hmm... kaikki ne ihanat, vaihtuvat harrastukset mitkä on elämän suola!
3. Jos lähtisin mieheni kanssa kahden, niin se olisi PARIISI:
4. Lempi liikuntamuoto on uinti, lempikirjailijaa ei ole, lempikirjoja sitäkin enemmän... lempimusiikkia on romanttiset, alkuperäiset elokuvamusiikit, sekä monen kotimaisen artistin kevyet iskelmät, mikään taiteen asiantuntija en ole, mutta ihailen yleensäkin ihmisiä, joilla on taito kuvata luontoa tai ihmisen syvintä olemusta.
5. Harrastan niin suosittua kotoilua, eli  puutarhanhoitoa, sisustamista, lemmikkien kanssa puuhailua, lukemista, huutokauppoja, kokkailua,valokuvaamista, kirpputoreja, sukkien kutomista,  bloggaamista... Sekä karaoken laulamista ja laulamista muutenkin. Ja joka vuosi ainakin yhtä tai kahta uutta juttua johon innostun valtavasti ja innostus sammuu yhtä nopeasti...

Nyt saan kunnian jakaa tämän Blogin eteenpäin. Vastaathan kysymyksiin myöskin:D

Annan aurinkoisen tunnustuksen:

 

JUNNUN ELÄMÄÄ MAASEUDULLA

-En voinut muuta, kun kurkkasin sivuillasi ihania kissa ja koirakuvia- ja pirteitä tarinoita.

 

sekä

 

 

 KATJA LAMMILLE
- Kiitos runsaista kommenteistasi, on ollut mukava niitä lueskella. Tämä kukkanen piristäköön sinun päivääsi yhtä paljon kuin minun:)

 

Tänään sain innostuksenpuuskan kun aurinko näyttäytyi iltapäivällä ja päätin kääntää kompostin ympäri. Vitsi, miten kuohkeaa se maa-aines oli. Viime vuonna laittamani hevosenlanta-olki kakkarat oli maatuneet lähes näkymättömiin ja en kyllä valehtele jos sanon, että komposti kuhisi mehukkaita matoja. jokaisella lapion käännöksellä saalis oli kaksi-kolme luikeroa. Ja kanat oli tietysti mukana valppaina makupaloja vaanimassa. Ensi kesänä minulla on valtava kasa kuohkeaa multaa:)

Lemmikit

 

Voi näitä hassuja elukoita. Napsu on vallannut pyöreän lavuaarin, se on keksinyt, että se on justiinsa sen mittojen mukaan tehty.

 

 

Taco makoilee taasen mielellään ihan keskellä lattiaa. Pienissä tiloissa useimmin kuin kerran on oltu toistemme tiellä. Jalkavamma tullut kuitenkin muissa hulinoissa:)

 

 

Ympyrä on sulkeutunut. Kun otettiin aikoinaan Ruikku maalta, se oli puolivilli ulkokissa. Vuodet kaupungissa teki siitä sisäkissan. Nyt taas maalla se viihtyy koko ajan ulkona, toistaiseksi myös yöt.

 

 

Lammaslauma nauttii päivittäisestä lenkistään. aitauksen ulkopuolelta löytyy vielä herkkupaloja. Villiomenia, Aroniaa, varisseita pihlajanmarjoja, heinää. Välillä ne pistävät juoksuksi ihan vapauden riemusta. Viimeiset pomppivat tasajalkaa kuin vietereillä.

 

 

Viljo ja kanaset alkaa viihtyä syksyn edetessä enemmän myös sisällä. Munia on tullut vielä kolme päivässä.

 

 

TOIVOTAAN VÄRIKKÄITÄ JA KUIVEMPIA, SYYSPÄIVIÄ MEILLE KAIKILLE!

Kanojen kylpyhetki

Oli kaunis aurinkoinen syyspäivä. Valmistin kanoille kylvyn: Turvetta, hienoa hiekkaa, vähän tuhkaa ja sahanpurua. Voi sitä kurnutusta ja höyhenten pölinää. Kanat nauttivat todellakin tästä hetkestä. Kukko tepasteli herran elkein ympärillä ja vahti ettei mikään vaara uhkaa haaremia. välillä se sentään malttoi noukkaista maasta satunnaisen herkkupalan. Amalia oli niin innokas kylpijä, ettei se halunnut päästää muita osingolle ollenkaan...

 

 

Täytyy osa turpeesta säästää Daalioiden talvisäilytykseen. Olen nyt viime päivinä tuonut kaikki ostokset paperipusseissa kaupasta, että saan sitten juurakot niihin ja talviunille:)

Hei hei!

Hei hei, nähdään taas ensi keväänä!

 

Tulemme jälleen suurina parvina.

 

 

Kun ensimmäiset kukat puskevat alastomasta maasta.

 

Ja ennenkuin huomaatkaan, on jälleen uusi, lämmin, ihana kesä.

Omenoiden runsautta

 

Tämä oli oikea omenasyksy. Puut notkuivat hedelmistä, oksat roikkuivat parhaimmillaan maahan saakka. On tehty hilloa, sosetta, omena piirakkaa. Ollaan itse popsittu sellaisenaan ja syötetty lampaille aamupalaksi. Ja silti joutui osan kippaamaan kompostiin, tosin siitä tulee parin vuoden päästä mitä parhainta multaa.
Mutta joskus tämäkin lysti loppuu. Nyt puut on antimensa suoneet, tuuli pudottelee vähän kerrallaan enää lehtiä alas. Ja lampaat joutuu tyytymään aronianmarjoihin ja leivänkannikoihin.
Jatkuvat sateet oli muuttaneet lampaiden laitumen paikotellen mutavelliksi. Kaadettiin miehen kanssa pari mäntyä ja leikattiin oksasaksilla pieniksi, lampaat sai nyt mukavammat polut astella. Eikä mene enää kauan kun ne pääsevät (joutuvat) siirtymään sisätiloihin. Kalkkimaalattu navetta odottaa!

 

 

Tänään oli kaunis aamu. Herättiin aikaisin, aurinko pilkisteli jo. Yhtäkkiä, kuin joku olisi kääntänyt kaikki hanat auki ja täysille, vettä tuli koko syksyisen taivaan täydeltä. Muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen taivaalle kohosi kirkas sateenkaari. Ja aurinko näyttäytyi koko komeudessaan.
En ole ennen arvostanut liioin syksyä. Se on tuonut mieleen lähinnä alastoman luonnon ja jatkuvan koleuden ja sateen. Täällä maalla olen nähnyt miten paljon enemmän syksy on.
Aloin suunnitella syksyistä puutarhaa. Haluaisin istuttaa ainakin mongolianvaahteran ja pinkin Pelle sorvarinpensaan. Lisäksi voisi laittaa jotakin matalaa, kauniin syysvärin saavaa pensasta... Nyt mietintämyssy päähän!

Viimeinkin sain inspiraation ja pakkasin lampaideni kerityt villat pahvilaatikoihin ja lähetin ne villakehräämöön. Yhteensä kahdeksantoista kiloa villaa oli, viidestä lampaasta. Tosi jännä nähdä minkäverran ja minkälaista lankaa sieltä sitten tulee takaisinpäin. Kun ajattelee, että yksiin aikuisten villasukkiin lankaa menee noin 150 g, niin aika monet sukat tästä määrästä pitäisi kutoa:D Tosin hävikki voi olla jopa puolet.

Nämä sukat kudotaan "Seitsemän veljestä" sukkalangasta. Vielä...

Taco tarkistaa miten ne villat oikein kasvaa. Kaverinsa Pötkö ja Päkäpää myhäilee tyytyväisinä.

Tänään muuten alkoi valtakunnallinen eläintenviikko! Ja ihan tutkitustikin näiden karvaturrien halaaminen lisää ihmisen elimistössä syntyvää mielihyvähormonia.

 

Mitäs haleja siellä jaellaan. Vähän minullekin!

Olisit odottanut vielä hetken, niin olisi saatu vielä yksi eläin kuvaan- sellainen pieni, harmaa ja siimahäntäinen.

-Avaapa aitauksen ovi että päästään kuoputtelemaan kukkapenkkiin ja nurmikolle!

Luomuruokaa kanoille- Luomumunia meille

 

Ja sitten eikun:

NAMINAMINAMINAMINAMINAMINAMINAMINAMINAMI  NAM!

Kaikissa vuodenajoissa on paljon ihania asioita. Syksy. Kaikki nämä hienot, syvät värit, joita luonto tarjoaa. Puutarhassa hehkuvat Aroniat punaisina. Viimeiset köynnösruusun kukat kurkottelevat korkeuksiin. Syysasterit loistaa vaalean lillan sävyissä. Omena tuoksuu voimakkaana, kuljet missäpäin puutarhaa tahansa. Kynttilöitä ja lyhtyjä on ihana sytytellä iltaisin. Ja miten terveellisiä paljon parjatut aronian marjat ovatkaan! Keitin mehua ja hilloa niistä ja hyvää tuli.
Napsu nautiskelee ilta-auringossa ja kuuntelee rapinoita ja rapsahduksia. Hiirikö siellä liikkuu illan hämärässä?