perjantai 18. tammikuuta 2013

Haaveita ja Haasteita



Uusi haasteblogi avautuu tammikuun lopulla. Tutustu!

Satusiveltimen viikkohaastetehtävä oli niin mieleinen, että minun oli tehtävä vielä toinen kuva.
 
Elämäsi varrella, monta uhkaavaa tilannetta
Se on itsestäsi kiinni
annatko epäröinnille vallan vai
asteletko rohkeasti eteenpäin
Sivuillesi vilkuilematta
taaksesi katsomatta
kohti omaa päämäärääsi
-pelkäämättä-

 
Kyllä minä sen verran tunari tässä koneella olen, että onnistuin poistamaan koko edellisen tekstin. Laitoin nyt haastetehtävän kuvan uudelleen, ilman kertomusta ( se tuli suoraan aivoista koneelle ja leijuu nyt nettiavaruudessa) Ja minulla käy kädet ennen ennätän kelata ajatusta edes loppuun...
 

Lämmin KIITOS Suville Tunnustuksesta!


 Nämä ovat mielenkiintoisia, nämä haasteblogit. Minut kutsuttiin ensimmäiseen haasteblogiin "Satusivellin" pari viikkoa sitten ja innolla olen lähtenyt vaihtuviin tehtäviin mukaan. Ne ovat sellaisia rentouttavia ja mukavaa mieltä tuovia tehtäviä. On hauska nähdä, miten eritavalla ihmiset näkevät aina kulloisenkin tehtävän. Palautetta on myös hauska sekä saada, että antaa. 
Nyt uusi haasteblogi, joka käynnistyy tämän kuun lopulla on skräppäykseen keskittynyt. Minulle aivan uusi laji ja aionkin nyt tutustua aiheeseen vähän lisää. 
Kutsunkin nyt kaikki käsillä tekemisestä innostuneet mukaan leikkimään! Leikkiminen ei todellakaan ole iästä kiinni!!! 






Aurinko saa ihmeitä aikaan. Talvi alkaa minun silmissäni näyttämään pikkuhiljaa jo keväältä.
Päivä pitenee valtavin harppauksin, eikä aikaakaan kun saa kylvää ensimmäiset siemenet ruukkuihin. Entisiä siemenpussien pohjia on niin paljon, että yritän laannuttaa hurjana viriävän innostuksen siemenluetteloiden uutukaisiin mitä kauniimpina esiintyviin uutuuksiin.
Katseltiin miehen kanssa tontilta sopivaa paikkaa kasvihuoneelle. Se saisi olla aurinkoinen ja keskeinen paikka, sitä helpompaa olisi hoitaminen. Vielä sen pitäisi sijaita tarpeeksi lähellä lämmityskeskusta, että saataisiin huone jo maaliskuusta lämpöiseksi. Mutta...
niin paljon on hommaa talonrakennuksessa, että kasvihuone tulee sitten joskus hamassa tulevaisuudessa. Siihen saakka kasvattelen vaan ikkunalaudoilla ja apupöydillä, kuten tähänkin asti.

Toinen haave on PÖMPELI, jonka mies lupasi rakentaa minulle vanhoista ikkunalaseista. Se maalattaisiin valkoiseksi ja sitä varjostaisi erilaiset köynnöskasvit. Sisälle mahtuisi pikkuinen koristeellinen rautapöytä tuoleineen ja tietysti kaunis, ehkäpä ruosteisen rustiikkinen hyllykkö puutarhanhoito välineitä varten. Ja paljon kynttilöitä tietysti, kruunussa killumaan ja ikkunalaudoille tunnelmaa luomaan. Pömpeli sijottuisi omena- ja luumupuiden katveeseen ja se olisi minun oma salainen rauhoittumispaikkani.

Haaveista ei saa koskaan luopua!




10 kommenttia:

  1. Kuulostaa upealta! Semmoinen pömpeli olisi mukava!

    VastaaPoista
  2. otuksesti on tosi pelottava, enpä haluaisi törmätä siihen pimeällä polulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. En minäkään sitä kotimetsikköön huolisi.

      Poista
  3. Voi;mullekin tuollainen pömpeli :)
    Muutoinkin sunnitelmat kuulostavat erittäin hyviltä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on aina kovin mukavaa tämä suunnittelu, jos joku vaan toteuttaa... Tosin onhan niitä puutyöpiirejä ja muita joissa voisi itsekin opetella tekemään. Ei kun suunnittelemaan unelmien "Pömpeliä" :D

      Poista
  4. Huiiii, otus on niiin pelottava, että karkuun lähen ....iiik!

    VastaaPoista
  5. ♥ samantapaista pömpeliä täälläkin haaveillaan..ikkunat sun muut jo odottelevat ja nojaavat puuta vasten pihalla, puoliksi lumen alla..no, kevät tulee...♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäköhän siinä on, että juuri sellaisessa vähän rapistuneessa ja vähän kulahtaneessa piilee se hienoin tunnelma! Onnea PÖMPELIN RAKENNUKSEEN... sitten joskus;D

      Poista

Kommentteja on NIIN nautinnollista lukea, jätä ihmeessä omasi!